TURVALLISUUSSUUNNITTELU TAUSTAA

Hyvinvointiyhteiskunta ja- valtio voidaan nähdä olotilana tai toimintamuotona, jossa valtio yhdessä kuntien kanssa keskeisesti toimii kansalaisten sosiaallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kehittäjänä. Turvallisuussuunnittelun paikalliset tarpeet vaihtelevat kunnan koosta riippuen. Pienissä kunnissa turvallisuusongelmia on vähemmän ja yhteisön kontrolli on suurempi, koska ihmiset tuntevat toisiaan. Suurissa kunnissa turvallisuusongelmien määrä on suurempi, toimialat ovat laajat ja melko itsenäiset toiminnoissaan.

Turvallisuuteen liittyvä yhteistyö kuntatasolla vaatii erilaisia toimintamalleja, jotka lähtevät paikkakunnan tarpeista.

Kuusiokuntien alueella käynnistettiin syksyllä 1999 yhteisen turvallisuussuunnitelman laadinta. Suunnitelman taustatiedon keräämiseksi kussakin kunnassa järjestettiin keskustelutilaisuus , johon oli kutsuttu henkilöitä kuntien eri sektoreilta, seurakunnista ja eri järjestöistä.

Alavuden kihlakunnan alueen kunnat perustivat työryhmän, jossa on poliisilaitoksen kahden jäsenen lisäksi edustaja jokaisesta kunnasta. Lisäksi kunnat palkkasivat yhteisesti turvallisuussuunnitelman suunnitteluun ja tekoon projektityöntekijän vuoden 2000 loppuun saakka.

Työryhmä on projektityöntekijän kartoitustyön pohjalta laatinut Kuusiokuntien turvallisuussuunnitelman toimenpide-ehdotuksineen.

Kihlakunnan alueen syyttäjä on ottanut kantaa omalta osaltaan turvallisuussuunnitelmaan.

Alavus 29.01.2001

1. JOHDANTO

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

4. PERUSTOIMINTA JA YHTEISKUNNAN ODOTUKSET

5. TOIMINTARESURSSIT

6. YHTEISTOIMINTA JA KONTROLLIPOLITIIKKA

Poliisin toimintaa pyritään suuntaamaan ennalta ehkäisevään poliisityöhön sekä kansalaisissa eniten huolestumista ja turvattomuuden tunnetta aiheuttaviin epäkohtiin ja rikoksiin.

Peruspoliisitoiminnalla tarkoitetaan poliisitoimintaa, joka korostaa poliisin ja eri viranomaisten sekä muiden toimijatahojen yhteistyötä ilmenneiden epäkohtien ja ei toivottujen turvallisuuden tunnetta alentavien seurausten ja ilmiöiden korjaamiseksi. Peruspoliisitoiminnan kulmakivenä voidaan pitää Valtioneuvoston 4.3.1999 tekemää periaatepäätöstä kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi.

Yhteistyön edellytyksenä on osapuolten aktiivinen osallistuminen paikallisten ongelmien selvittämiseksi sekä tehokkaiden ja sujuvien toimintamallien käyttäminen ongelmia ratkaistaessa - onhan tiedossa eri toimijatahojen taloudelliset ja sen myötä henkilöstöresursseihin liittyvät rajoitukset, joiden voidaan olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

2. TAVOITE

Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman tavoitteena on aikaansaada valtiovallan, kuntien, elinkeinoelämän, kirkon sekä eri kansalaisjärjestöjen ja yksityisten kansalaisten yhteinen osallistumisjärjestelmä turvallisuuden lisäämiseksi ja rikollisuuden torjumiseksi.

Kunnallinen turvallisuussuunnitelma sisältää useampia ennakoivia toimia rikoksentekotilaisuuksien vähentämiseksi:

1) rikoksen tekeminen pitää tehdä mahdollisimman vaikeaksi tai kannattamattomaksi.

2) selvitys niistä toimista, jotka ehkäisevät yksilöiden kehittymistä rikollisiksi, esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet jo varhaislapsuudessa ilmeneviin rikollisuuden riskitekijöihin tai syrjäytymisvaarassa oleviin henkilöihin.

Vastuu lapsista on aina ensisijaisesti vanhemmilla.

3) rikoksentekouran katkaiseminen mahdollisimman nopeasti ja -uralle antautuneiden tekemien rikosten pikainen selvittäminen ja rangaistusten täytäntöönpanoon saattaminen.

4) törkeinä pidettävissä rikoksissa ja näiden rikosten uusimistapauksissa vangitsemisvaatimuskynnyksen madaltaminen.

Rikoksentorjuntaohjelman sisältönä tulee luonnollisesti olla kaikenlaisen rikollisuuden torjuminen ja vastustaminen, mutta erityinen huomio pyritään kuitenkin kiinnittämään paikallistasolla sellaisiin turvattomuuden tunnetta aiheuttaviin rikoksiin, tapahtumiin ja ilmiöihin, joita kansalaiset kohtaavat jokapäiväisessä asuinympäristössään.

Alavuden kihlakunnan toimialueen kunnissa vallitseva rikostilanne ja kansalaisten kokema turvallisuuden tunne poikkeavat toisistaan hyvin vähän, josta syystä kihlakuntaan on laadittu yksi yhteinen turvallisuussuunnitelma, jossa on pyritty huomioimaan Kuusiokuntien turvallisuusodotukset.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Alavuden kihlakunnan ja Kuusiokuntien seutukunnan muodostavat Alavuden ja Ähtärin kaupungit sekä Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin ja Töysän kunnat, joiden asukaslukuun suhteutettu turvallisuustilanne ei juurikaan poikkea toisistaan.

Asukkaita kihlakunnan alueella on yhteensä 29.739 henkeä (30.11.2000).

Kihlakunnan suurimpien keskustaajamien, Alavuden ja Ähtärin kaupunkien erityispiirteenä on kerätä viikonloppuisin ja aattopäivinä lähikuntien nuorisoa keskustoihin.

Poliisin tilastoista ei ilmene mitään selkeästi erottuvaa erityistä rikos- tai häiriötyyppiä, jonka voisi sanoa hallitsevan tilastoja.

Erilaisten tiedonvälittymiskanavien, lehtien yleisönosastokirjoitusten, kansalaisten suorien yhteydenottojen sekä poliisin omien havaintojen perusteella on kuitenkin ilmennyt, että nuorison lisääntynyt alkoholin- ja päihteiden käyttö ja siitä seurannut häiriökäyttäytyminen on lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta ja tyytymättömyyttä asuin- ja elinympäristöön.

Vanhastaan ns. jatkuvana epäkohtana ja turvallisuuden tunnetta alentavana tekijänä, varsinkin viikonloppuiltoina, koetaan keskustoiden kortteliralli ja liikenteen mukanaan tuomat haitat. Samoin mopoilu, jota monesti alle viisitoista vuotiaat harrastavat, koetaan häiritseväksi kuntakeskusten alueella.

Poliisin sekä muiden viranomaisten toiminnan painopiste-alueina ovat pääasiallisesti Alavuden kihlakunnan muodostavien kuntien keskusta-alueet, joihin kerääntyy ihmisiä viikonloppuisin ja juhlapyhien aattoina. Arki-iltaisin keskustat ovat melko rauhallisia.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

4. PERUSTOIMINTA JA YHTEISKUNNAN ODOTUKSET

Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on luoda turvallisempi ja viihtyisämpi asuinympäristö.

Lähtökohtaisesti kaikessa tulee huomioida ennaltaestävyyden merkitys. Järjestelmien tulee rakentua aina ensisijaisesti ennalta estävän toiminnan periaatteelle ja vasta toissijaisena tulee korjaavat, ennalleen- ja vastuuseen saattavat toimenpiteet.

Erityisenä kohteena ovat rikoksentekotilanteiden ja -mahdollisuuksien ehkäiseminen, rikoksentekijäksi rekrytoitumisen ehkäiseminen sekä rikoskierteen ja syrjäytymisilmiön katkaiseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Ensiarvoisen tärkeänä tulee kaikissa toimijaryhmissä huomioida kasvava huumausaineongelma

kaikkine runsaine oheisseurauksineen kuten varkausrikokset, pahoinpitelyt, koulupinnaus.

Yhteenkuuluvaisuuden tunteen ja vastuuntunnon korostaminen tulee toiminnoissa näkyä korostetusti. Hyvien tapojen opettaminen ja yleisesti lainkuuliaisuuden noudattaminen tulee ottaa kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi kotona, oppilaitoksissa ja luonnollisena osana jokapäiväistä elämää.

Edellä olevasta on suoraan johdettavissa se, että viranomaisten välisen yhteistoiminnan pääpaino on sosiaali- ja poliisiviranomaisten(myös syyttäjäviranomaiset) välisessä yhteistyössä sekä niiden yhteiskuntaa koskettavien ilmiöiden tunnistamisessa, jotka vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja turvallisuuteen.

Jotta kansalaisten kokemaa ns. arkiturvallisuutta kyetään parantamaan on puututtava ainakin seuraaviin toimintoihin:

• kasvava huumausaineongelma sivuilmiöineen
• häiriköinti ja meluaminen keskustoissa
• ilkivalta ja pahoinpitelyt
• liikenneongelmat kuten rattijuopumukset ja kortteliralli

Viranomaisten ja toimijatahojen tulee tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja pyrkiä saattamaan toiminnan kohteena olevat hankkeet mahdollisimman laajasti kansalaisten tietoisuuteen, jolloin ei-toivotun käyttäytymisen kontrollointi, opastus ja harkinta tapahtuisi mahdollisimman lähellä perustasoa eli perheissä ja yksityisen kansalaisten kesken - tavoitteenahan on lisätä kansalaisten ja perheyhteisöjen normaalia itsekontrollia ja sosiaalista kontrollia

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

5. TOIMINTARESURSSIT

Alavuden poliisilaitoksella ei ole mahdollisuutta osoittaa turvallisuushankkeisiin erityismäärärahaa vaan toiminta tapahtuu nykyisillä henkilö- ja taloudellisilla voimavaroilla.

Erityistapauksissa poliisi pyrkii sitomaan toimintaan ja teemaluonteisiin tapahtumiin Liikkuvan poliisin henkilöstöä. Toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi käynnistettävät hankkeet toteutetaan viranomaisten välisenä yhteistoimintana siten, että kustakin hankkeesta vastaa se viranomainen jonka toimivaltaan asia (eniten) kuuluu ja muut tahot toimivat mahdollisuuksiensa mukaan hanketta tukien tai avustaen.

Yhteisöjen ja yksityisten kansalaisten mahdollisuudet osallistua toimintaan pyritään järjestämään aihe-, tapaus- tai paikkakuntakohtaisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

6. YHTEISTOIMINTA JA KONTROLLIPOLITIIKKA

Paikallisesti rikoksentorjuntatyön tulee olla eri viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten kansalaisten välistä yhteistyötä.

Poliisi ohjaa turvallisuuteen liittyvien yhteistoimintaverkostojen käynnistämistä ja kuntien hallintokunnat vastaavat omilla toimialueillaan siitä, että tarvittavat yhteistoimintajärjestelyt kaikkien osallistujatahojen kanssa saadaan toteutumaan kitkattomasti. Yhteistoimintaan osallistuvat tahot sopivat tapauskohtaisesti vetovastuusta sekä siitä millaisia yhteistoimintamuotoja turvallisuuden parantumisen liittyvät toimet kussakin kunnassa ja tapauksessa edellyttävät.

Toimintaprojekteja käynnistettäessä tulee huomioida erityisesti lasten ja nuorten rikolliseen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen johtaneiden syiden selvittely ja ongelmien ratkaiseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Elinkeinoelämän ja viranomaistoiminnan tulee tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti, kartoittaa ongelma-alueet sekä suunnitella tehokkaita ja toteuttamiskelpoisia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeätä on myös sopia hankkeiden käynnistämisvaiheessa yhteisistä pelinsäännöistä sekä tiedottaa hankkeista niitä käynnistettäessä sekä toiminnan tuloksellisuudesta.

Vakuutusyhtiöiden neuvovaa ja rikosten tekemistä ehkäisevää ja suojaustoimintaan tähtäävää roolia tulee kehittää huomioiden paikallinen turvallisuus- ja rikostilanne.

Rikosten ehkäisemiseksi laaditaan yleisiä ja kaikkien saatavissa olevia suojautumisohjeita.

Turva-alalla toimivat yritykset ohjataan toimimaan turvallisuussuunnitelmastrategioiden mukaisesti ja turva-alan ja poliisiviranomaisten yhteistoimintaa sovitetaan yhteen.

Turvallisuudentunteen parantamisessa korostetaan kansalaisten omaa aktiivisuutta ja yhteisvastuuta omassa lähiympäristössään, kuitenkin niin että yhteiskunnallisten turvallisuusjärjestelmien sekä muun viranomaistoiminnan ja aktiivisen kansalaistoiminnan ero pysyy selvänä.

Tärkeää on myös panostaa entistä laajemmin valistustyöhön päiväkoti-esikoulu- ja peruskoulun 1-2 luokille.

Kuntien kannalta ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee kiinnittää huomiota koulutus-, nuoriso-, liikunta- ja sosiaalitoimeen määrärahoihin, mutta erityinen huomio tulee kohdistaa varsinaiseen toimintaan.

Kuusiokunnilla on meneillään Huumetyön verkostoituneet palveluketjut- koulutusprosessi. Sillä haetaan nykyistä tehokkaampia toimintatapoja joilla voidaan tehostaa huumeiden käytön ennaltaehkäisyä ja käytön varhaista havaitsemista.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

Turvallisuussuunnitelman perusajatuksena on arkielämään liittyvän turvallisuudentunteen parantaminen. Yhteiskunnan turvallisuus riippuu viime kädessä kansalaisista itsestään ja siitä miten kansalaiset suhtautuvat yleiseen oikeusjärjestykseen ja turvallisuutta ylläpitäviin viranomaisiin. Ilman kansalaisten tukea ja perusluottamusta viranomaisten on vaikea pitää yllä turvallisuutta ja valvoa lain säännöksiä.

Viranomaisten pitää olla lähellä kansalaisia eikä etääntyä ja keskittyä kasvukeskuksiin.

Turvallisuussuunnitelman perusajatuksena on kohdistaa yhteiset voimavarat erityisesti lasten ja nuorten ongelmien ehkäisemiseen ja vanhemmuuden tukemiseen kasvamisen kriittisimpinä ajanjaksoina. Tarkoituksena on vaalia kihlakuntamme kuntien elinympäristön maaseutumaisia arvoja ja vastuuntuntoa asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi.

Terveen vastuuntunnon, oikeanlaisen ja positiivisen sosiaalisen kontrollin ja naapuriavun välityksellä on pienissä ja viranomaisresursseiltaan vähäisissä kunnissa mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten suotuisaan kasvamiseen ja kehittymiseen ilman, että asioita ohjattaisiin viranomaisten taholta.

Kansalaisten aktiivisuus ja halu vaikuttaa yhteisiin asioihin on tärkeä tekijä rikosten ilmisaattamisessa ja ehkäisemisessä ja olisikin tärkeää, että kansalaiset pohtisivat niitä asioita, joita he pitävät tärkeänä ilmoittaa poliisille.

Joskus kansalaiset tai yksittäiset intressipiirit kokevat tarpeelliseksi järjestää itse itselleen turvallisuuspalveluita ja syntyy ns. suojelu- tai vartiointijärjestelmiä, jotka koostuvat tavallisten kansalaisten muodostamista partioista tai ryhmistä. Edellä mainitussa kansalaisaktiivisuudessa ei sinällään ole moitittavaa, mutta se sisältää osallistujiin kohdistuvan turvallisuusriskin sekä mahdollisia oikeudellisia ongelmia. Koska kyseinen aktiivisuus on usein tärkeää ennalta ehkäisevää toimintaa ja erityisen suuri apu poliisille on tärkeää, että poliisi on tietoinen ko. toiminnasta ja pystyy ohjaamaan ja avustamaan toimintaa.

Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että poliisiviranomaisten toiminta on selvästi erotettavissa muusta turvallisuuden ylläpitämiseen tähtäävästä toiminnasta.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

- poliisin antaman "kouluinfon" lisääminen ja selkeyttäminen

• poliisin näkyvyyden lisääminen
• poliisitoiminnan lisääminen häiriöpaikoilla pahoinpitelyiden ja ilkivallan vähentämiseksi
• teemaluonteisten valvontaiskujen toteuttaminen
• tutkintatyön nopeuttaminen, varsinkin lasten tekemiksi epäillyissä rikoksissa
• nuorison päihteidenkäytön ehkäiseminen; oikein kohdentunut valvonta
• poliisin ja viranomaisten välinen yhteistyö sekä poliisin muille viranomaisille ja sidosryhmille antama koulutus
• tiedottaminen ilmenneistä ongelmista ja vaarallisiksi arvioiduista asioista
• nopea ohjaus sovitteluun
• ennalta estävyyden keinot toistuvin koulukäynnein ja oppitunnein

Poliisitoimintaa kohdistetaan alueellisesti ja ajallisesti ilmenneiden ongelmien mukaisesti ja samalla puuttumiskynnystä alennetaan.

Erityisesti tartutaan ripeästi ja tehokkaasti todettuihin huumausaineongelmiin ja niiden vaatimiin hoitotoimenpiteisiin myöskin poliisin aloitteesta.

Puuttumiskynnystä alentamalla poliisin ja ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät, jolloin rikollisesti tai ei-toivotulla tavalla käyttäytyvien ihmisten kokema kiinnijoutumisriski kasvaa ja vähentää osaltaan turvattomuuden tunnetta aiheuttavien tekojen määrää. Kansalaiset kokevat turvallisuuden tunteen parantuvan havaitessaan poliisin puuttuvan aktiivisesti epäkohtiin.

Poliisin olettamuksen mukaan aktiivisinkaan puuttuminen ei poista kadulla tapahtuvaa rikollisuutta kokonaan, mutta helpottaa ja nopeuttaa poliisin mahdollisuuksia kohdentaa voimavarojaan oikeisiin asioihin, ajankohtiin ja paikkoihin. Poliisin ensisijaisena toimintakohteena tulee olla yleistä järjestystä selkeästi heikentävä käyttäytyminen(väkivaltainen, uhkaileva ja meluava käytös, päihteiden käytöstä aiheutuva häiriö, epäsosiaalisuus ja epäsiisteyden aiheuttaminen)

Yleisillä paikoilla liikkuessaan poliisi kiinnittää lisäksi erityisen huomion ympäristön sallimiin mahdollisuuksiin tehdä rikoksia. Huomion kohteena ovat yleisten paikkojen valaistusjärjestelyt, ilkivallalle ja töhrimiselle alttiit kohteet, vaaraa aiheuttavat kohteet(korjaustarpeet), liikennepaikkojen ongelmat tms.

Liikenteessä poliisi kiinnittää erityisen huomion yleisen liikennekäyttäytymisen ohella korttelirallireittien aiheuttamaan häiriöön ja sellaisten liikennejärjestelyiden luomiseen, jotka ohjaavat tarpeetonta ja häiritsevää liikennettä pois häiriöitä ja vaaraa aiheuttavilta paikoilta. Toiminnan onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että poliisi ja tienpitäjät on tiiviissä vuorovaikutussuhteessa toisiinsa.

Yhteistyössä sosiaali-, koulu-, ja nuorisoviranomaisten kanssa poliisi toteuttaa erityistoimintaa, jonka perusteemana on puuttua lasten päihteiden käyttöön ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toiminnassa noudatetaan Alavuden poliisilaitoksessa toteutettua toimintamallia, jonka mukaisesti poliisi toimittaa päihtyneenä tavatut alle 18-vuotiaat vanhempiensa tai holhoojiensa huostaan ja lapsen hallussa olleen alkoholin, päihteen tai huumausaineen alkuperä ja saanto pyritään selvittämään ja saattamaan laittomia aineita välittäneet tahot edesvastuuseen.

Tiedon kulkua viranomaisten ja turvallisuuteen vaikuttavien toimijatahojen kanssa tulee tuntuvasti kehittää, koska ongelmien "taustatiedot" jäävät useasti piiloon taikka selviävät liian myöhään.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun

• syyttäjän läsnäolo nuorten tekemien ja vakavampien rikosten esitutkinnassa
• neuvottelu asianosaisten kanssa ennen syyteharkinnan päättämistä
• koululaisten tutustuminen rikosasioiden oikeudenkäynteihin(tietoiskut)
• nuorten rikosprosessin jouduttaminen ja rikoskierteen katkaiseminen
• sovittelu (yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa)
• syyttäjän tavoitteena on nopeuttaa lasten ja nuorten tekemien rikosten rikosprosessia.
  

7.4 Kunnan sosiaali- ja terveystoimen, perheneuvolan ja mielenterveystoimiston toiminta- teemat:

• päihteidenkäytön, huumausaineiden yms. ilmiöiden seuranta yhteistyössä poliisin kanssa ja va - listuksesta huolehtiminen eri ikäisille
• lasten kasvuolojen seuranta ja vaikeiden elämäntilanteiden selvittäminen sekä vanhemmuuden tukeminen
• perheväkivallan ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen
• koulun sosiaalityön tehostaminen
• lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy puuttumalla esim. koulunsa lopettaneiden ongelmatilanteisiin
• sosiaalityön ja poliisin yhteistyön tehostaminen
• rikosten sovittelutoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto
• sosiaalitoimen päivystysjärjestelmän luominen
• kriisityön ja –päivystyksen ylläpitäminen
• henkilötutkintojen perusteellinen suorittaminen

• liikenneympäristön kriittinen tarkastelu, huomioiden vaaralliset liikennepaikat sekä kevyen liikenteen ongelmat
• turvallisen liikenne- ja liikkumisympäristön rakentaminen kuten ajoradoille rakennetut hidasteet, kavennukset tms. toimet, jotka lisäävät tienkäyttäjien turvallisuutta ja ohjaavat liikennettä tarkoituksenmukaisille väylille
• asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuusnäkökohdat sekä rikoksen tekemiselle alttiiden paikkojen parantaminen tai poistaminen
• tiedonkulun järjestäminen ja yhteistoimintamuotojen, kuten katselmusten ja lausuntomenettelyn käyttöönottaminen
• kuntien palo- ja pelastustoimen ja poliisin välisen yhteistoiminnan lisääminen
• varo- ja hälytyslaitteiden hankinta julkisiin rakennuksiin ja laitoksiin

• Vanhempien saaminen entistä paremmin mukaan tukemaan koulujen kasvatustyötä
• turvallisen kouluympäristön ylläpitäminen
  vanhemmuuden tukeminen
• välituntivalvonnan tehostaminen
• liikenneturvallisuuskasvatuksen lisääminen
• "hyvät tavat" kunniaan
• laillisuus- ja tapakasvatusta myös koulun toimesta lisättävä
• koulukiusaamisen torjunta
• opettajien suorittaman kasvatustyön tehostaminen

• yritysturvallisuuden fyysinen parantaminen sekä rikokselle alttiiden kohteiden kartoitus ja parantaminen
• henkilökunnan kouluttaminen ymmärtämään tärkeä tehtävänsä rikoksenteon estäjänä
• tehostettu murtosuojaus tai muu rikoksentorjuntajärjestelmä
• valaistusolojen parantaminen ja kamera- tai videovalvonnan järjestäminen
• yhteinen suhtautumistapa rikoksiin esim. näpistys ja ilkivaltatapauksissa
• elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisesiintyminen turvallisuushankkeita käynnistettäessä
• ravintoloiden ja anniskelupaikkojen järjestyksenvalvonnan tehostaminen ja omaehtoinen tahto pidättäytyä anniskelemasta päihtyneille

• tunnistaa tärkeän roolinsa turvallisuudentunteen ylläpitäjänä
• asiakasyritysten henkilökunnan kouluttaminen sekä näitä yrityksiä koskevat riskikartoitukset
• yhteistyön lisääminen viranomaisten ja muiden toimijatahojen kanssa

• kriittisten tilanteiden jälkihoitotyö ja sielunhoito hätään joutuneiden perheiden avustaminen ja neuvonta
• lasten kerhotoiminta
• perheväkivallan torjuminen
• vanhempainilloissa esiin monet tärkeät teemat, kuten kotien merkitys, terveet elämäntavat, hyvät käytöstavat ym. ihmiseksi kasvamiseen liittyvät periaatteet

• kunta/kaupunki pyrkii luomaan puitteet harrastustoiminnan järjestämiseksi
• täysipainoinen valistustyö
• terveiden elämäntapojen kunnioittaminen ja kielteinen suhtautuminen päihteisiin
• kasvattavan ja rikollisuutta ehkäisevän kasvatusroolin toteuttaminen
• kasvattavan ja rikollisuutta ehkäisevän kasvatusroolin toteuttaminen
• vastuuhenkilöiden osallistumisaktiivisuuden lisääminen koskemaan muiden järjestöjen hankkeita(nuorisotalot, yökahvilat tms.)
• tapakasvatus "Hyvät Tavat" kunniaan
• entistä aktiivisempi yhteistyö vanhempien kanssa

• kansalaisten oikeamielinen, vastuuntuntoinen ja torjuva suhtautuminen rikolliseen käyttäytymiseen
• sosiaalisten ja rakentavien vuorovaikutussuhteiden luominen kanssaihmisiin
• katupartiointi; aikuisten läsnäoloa nuorten keskuudessa perjantai-iltoina, juhlapyhien aattona tms. "merkittävinä" iltoina, jolloin näin voitaisiin suorittaa "pehmeää" ohjausta nuorten keskuudessa.

TURVALLISUUSSUUNNITELMAAN LIITTYVIEN HANKKEIDEN TOTEUTUS

Alavuden kihlakunnan alueen kunnilla on ollut monenlaisia hankkeita, projekteja toteutettuna, jotka liittyvät turvallisuussuunnitteluun. Näistä saadut kokemukset hyödynnetään uusien hankkeiden suunnittelussa.

Käytännön työskentelyn kannalta on tärkeää, että toimintaan osallistuvat tahot huolehtivat itse hankkeiden toteutumisen seurannasta ja palautteen keräämisestä

Poliisi seuraa kuntakäyntien yhteydessä kuntakohtaisten hankkeiden toteuttamistapoja ja toteutumistilannetta, josta syystä käynnistettävistä hankkeista pyydetään raportoimaan Alavuden poliisilaitokselle.

Suunnitelman alkuun                         Sisällysluttelon alkuun